Tavoitteenamme on hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto vuoteen 2035 mennessä.

Vuonna 2019 EPV Energian sähköntuotannossa

• uusiutuvien energianlähteiden osuus oli 47,1 prosenttia
• päästöttömien energianlähteiden osuus oli 82,4 prosenttia

EPV Energia tuottaa ja hankkii sähköä ja lämpöä osakkailleen, kotimaisille energiayhtiöille. EPV Energialla on yli 65 vuoden kokemus vastuullisesta energiantuotannosta. Panostamme määrätietoisesti päästöttömään, toimintavarmaan energiantuotantoon. Yhtiö on uudistanut energiantuotantopalettiaan voimakkaasti, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

Vuonna 2019 tuulivoiman osuus EPV:n energiantuotannosta 17,4 %

Yhtiö on päästöttömän energiantuotannon edelläkävijä esimerkiksi tuulivoiman ja kotimaisen metsäenergian hyödyntämisessä. EPV Energian strategian mukaan määrätietoista panostamista päästöttömään energiantuotantoon jatketaan myös tulevaisuudessa.

EPV Energia on Suomessa teollisen mittakaavan tuulivoimatuotannon johtava toimija, jonka tuulivoimaohjelma käynnistyi jo vuonna 2006. Vuonna 2019 jo noin 17,4 % EPV:n energiantuotannosta tuli tuulivoimasta.

Tuulivoima on yksi yhtiön tärkeimmistä energiantuotantomuodoista. EPV Tuuli ja uusi teknologia -liiketoiminta-alueen tavoitteena on lisätä päästöttömän energiatuotannon osuutta konsernissa entisestään.

Päätös viidennen tuulivoimapuiston rakentamisesta

Vuonna 2019 EPV Energia -konsernissa tehtiin investointipäätös 21 uuden tuulivoimalan rakentamisesta Teuvan Paskoonharjulle.

Hanke on markkinaehtoinen tuulivoimainvestointi, joka tehdään ilman yhteiskunnan tukea. EPV-konsernin viidennen teollisen mittakaavan tuulivoimapuiston on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tuulivoimapuiston laajennuksen valmistelutyöt on jo aloitettu. Perustukset valetaan 2020 aikana ja voimaloiden pystytykset tehdään vuonna 2021.

EPV:n tuulivoimakehitys on aina perustunut pitkäntähtäimen näkökulmaan ja markkinaehtoisuus on ollut tavoitteenamme alusta asti. Nyt tämä tavoite on saavutettu. Teuvan hankkeen myötä EPV Energia -konsernin tuulivoimayhtiöiden vuotuinen tuulivoimatuotanto tulee ylittämään yhden terawattitunnin rajan.

Tuotamme päästötöntä perusvoimaa ja säätövoimaa uusiutuville energiamuodoille

EPV Voima -liiketoiminta-alueella tuotetaan vesi- ja ydinvoimasähköä EPV:n osakkuusyhtiöiden Pohjolan Voiman, Teollisuuden Voiman ja Voimapihan toimesta. Tuotanto on teollisen mittakaavan päästötöntä perusvoimaa sekä säätövoimaa uusiutuville energiamuodoille.

Vastuullisesti tuotettuna ydinsähkö on elinkaareltaan ympäristöystävällinen ja turvallinen tapa tuottaa sähköä. Laitosten elinkaari on useita kymmeniä vuosia, ja ne tuottavat sähköä täysin päästöttömästi vesi- ja tuulivoiman tapaan.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle myönnettiin käyttölupa

Teollisuuden Voima on energiayhtiö, joka tuottaa sähköä Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa kahdella laitosyksiköllä Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2.

Valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2019 käyttöluvan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Eurajoen Olkiluotoon valmistuvalle OL3-ydinvoimalaitosyksikölle. Lupa on voimassa vuoden 2038 loppuun saakka. Tämänhetkisen aikataulun mukaan Olkiluoto 3 liitetään valtakunnan sähköverkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.

Vuonna 2019 ydinvoiman osuus EPV:n sähkönhankinnasta oli 28,5 prosenttia. Olkiluoto 3 tulee kaksinkertaistamaan EPV:n ydinvoimatuotantomäärän. Vuonna 2025 ydinvoiman osuus EPV:n energiantuotannosta arvioidaan olevan noin 40 prosenttia.

Vesivoiman tuottaja hoitaa ja kehittää vesiympäristöä aktiivisesti

Osakkuusyhtiömme Pohjolan Voima tuottaa vesivoimalla sähköä kotimaassa. Yhtiö hoitaa ja kehittää vesiympäristöä aktiivisesti, esimerkiksi

• rantoja kunnostamalla
• kalojen istutuksilla ja ylisiirroilla
• tekemällä yhteistyötä vaelluskalojen luonnonkiertoon palauttamiseen tähtäävissä hankkeissa.

EPV Energia on myös osaomistajana Voimapiha Oy:ssä, joka toimittaa omistajilleen uusiutuvaa energiaa ruotsalaisista vesivoimalaitoksista. Voimapiha on välillisesti mukana Ruotsin vesivoimarahastossa, jonka toiminta aloitettiin 2019 alussa. Vesivoimarahaston osakkaat vastaavat 95 % Ruotsin vesivoimatuotannosta. Vesivoimalaitokset voivat jatkossa hakea siitä rahoitusta modernien ympäristövaatimusten täyttämiseen. Vuonna 2019 vesivoiman osuus EPV:n sähkönhankinnasta oli 20,3 prosenttia.

Puhtaampaa kaukolämpöä Tornion ja Haaparannan asukkaille

Tornion ja Haaparannan kaupunkien sekä Outokummun käyttämän kaukolämmön ja höyryn päästöt vähenivät vuonna 2019, koska alueella lämpöä tuottava Tornion Voima on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä. Polttoöljyn käytöstä luovuttiin ensisijaisesti ympäristösyistä. Korvaava polttoaine maakaasu on raskasta polttoöljyä huomattavasti puhtaampaa ja myös edullisempaa.

Tornion Voiman maakaasupolttimien asennus varatehokattiloille valmistui, ja vuoden 2019 alusta kaikkia varatehokattiloita pystytään käyttämään nyt maakaasulla ja häkäkaasulla, jolloin vältetään polttoöljyn käyttö ja siitä syntyvät päästöt. Uusien polttimien ansiosta varatehokattiloiden rikki- ja hiukkaspäästöt poistuvat lähes kokonaan sekä typpipäästöt vähenevät merkittävästi.

Voimalaitokset mukana Energiatehokkuussopimukset-ohjelmassa

Kaikki CHP-laitokset, joista EPV Energia omistaa vähintään 50 % ovat olleet jo vuosia mukana valtakunnallisessa Energiatehokkuussopimukset-ohjelmassa. Näihin laitoksiin lukeutuvat

• Vaskiluodon Voima Oy
• Seinäjoen Voima Oy
• Tornion Voima Oy
• Raahen Voima Oy

Energiatehokkuussopimukset-ohjelma ohjaa meitä aktiivisesti hakemaan kohteita toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi. Näillä toimenpiteillä parannamme voimalaitoksen hyötysuhdetta, mikä näkyy päästöjen vähenemisenä ja kustannussäästöinä.

Seinäjoen ja Vaasan voimalaitokset auditoitiin ympäristöjärjestelmäsertifikaattien mukaan

Energiatehokkuussopimuksen lisäksi voimalaitoksista Seinäjoen Voima sekä Vaskiluodon Voima ovat myös sertifioituja ympäristöjärjestelmiensä (ISO 140001:2015) sekä ETJ+ Energiatehokkuusjärjestelmän osalta. Vuonna 2019 molemmat laitokset auditointiin sertifikaattien tiimoilta.

Seinäjoen Voiman ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmien sertifikaattien määräaikaisauditointi hyväksyttiin ilman poikkeuksia. Myös Vaskiluodon Voima selvisi auditoinnista hyvin vähäisillä poikkeamilla.

Vuonna 2020 energiatehokkuuskehitystyö jatkuu merkittävillä toimenpiteillä, esimerkiksi Vaskiluodon Voimalla lämpövaraston myötä ja Seinäjoen Voimalla siirtymällä dieselmurskasta sähkökäyttöisen murskaimen käyttöön.

Tornion Voima kehitti voimakkaasti energiatehokkuuttaan

Yksi erinomainen esimerkki Energiatehokkuussopimusten ohjelmaamme oli Tornion Voiman investointi lämpöpumpputeknologiaan vuonna 2019. Investointi paransi CHP-voimalaitoksen energiatehokkuutta merkittävästi. 9 500 MWh lämpöä voidaan nyt hyödyntää itse voimalaitosprosessissa, kun se aiemmin johdettiin mereen.

Hankkeessa lämpöä otetaan talteen jäähdytysvedestä ja siirretään lämpöpumppujen sekä vaihtimien avulla palamisilman lämmittämiseen. Aikaisemmin jäähdytysveden energiasisältö siirrettiin mereen ja palamisilman lämmittämiseen käytettiin kaukolämpöä sekä höyryä, joita nyt korvataan jäähdytysveden sisältämällä energialla.

---

Esimerkiksi näillä keinoin toteutimme ekologista vastuutamme vuonna 2019:

Massiivinen maanalainen energiavarasto Vaasan Vaskiluotoon

Kesällä 2019 EPV Energia teki investointipäätöksen, jossa kolmenkymmenen metrin syvyydessä sijaitsevat Vaskiluodon kallioluolat otetaan lämpöenergiavarastokäyttöön. Vaskiluodon voimalaitoksen alapuolella sijaitseva lämpöenergiavarastointiratkaisu mahdollistaa yli 30 prosentin laskun fossiilisten polttoaineiden käytössä sekä siirtymisen kokonaan uusiutuvien ja hiilineutraalien energialähteiden käyttöön kaukolämmön tuotannossa.

Vaskiluodon tuleva lämpövarasto tasaa kaukolämmön kulutushuippuja ja mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen. Tämä on siis tuotantoteknologia- ja polttoaineriippumaton ratkaisu, joka sopii mainiosti nykyiseen lämmönjärjestelmään. Lämpövarasto edistää myös merkittävästi EPV:n kokonaislämmöntuotannon siirtymistä uusiutuvien ja hiilineutraalien energialähteiden käyttöön.

Työt energiavaraston käyttöönottamiseksi aloitettiin kesällä 2019, ja sen on arvioitu valmistuvan keväällä 2020. Valmistuessaan lämpöenergiavarasto on Suomen suurin. Luolien yhteistilavuus on 210 000 m³. Suurempaan luolaan on tarkoitus varastoida lämmitettyä vettä ja tarpeen mukaan siirtää lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Pienempi varastoluola toimii lämpövaraston veden paisuntasäiliönä. Lämpöenergiavaraston lataus- ja purkuteho on 100 megawattia. Varastoitava energiamäärä on 7 000–9 000 megawattituntia. Vertailun vuoksi, tämä on tuhat kertaa suurempi kuin tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun varastointikapasiteetti.

Projektin kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.

Mukana Suomen suurimman vesilintukosteikon toteutuksessa

Seinäjoen Kurjennevan vesilintukosteikko on valtakunnallinen pilottikohde Suomessa. Vuonna 2019 EPV Bioturve lähti mukaan myöntämällä rajallisen käyttöoikeuden turvetuotannosta poistuneille alueille lintukosteikkorakentamiseen, kun Seinäjoen kaupunki antoi vastaavasti osan maistaan samaan käyttöön. Maa-alueet ovat kosteikkokäytössä korvauksetta. Tämän lisäksi EPV Bioturve tukee kosteikon rakentamista taloudellisesti. Lintukosteikon rakentaminen on luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Intressimme on kehittää aluetta niin, että se myös hoidetaan hyvin. Kurjennevan lintukosteikko toimii samalla myös hyvänä esimerkkinä sille, mitä voidaan tehdä turpeentuotantoalueille sen jälkeen, kun turpeen nostaminen lakkaa.