EPV LÄMPÖ

EPV Lämpö -liiketoiminta-alueella tuotetaan sähköä ja lämpöä Vaasan, Seinäjoen, Tornion ja Raahen yhteistuotantolaitoksissa. Lisäksi tuotetaan turvetta sekä hankitaan puupohjaisia polttoaineita Seinäjoen ja Vaasan alueiden sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

EPV Lämmön liiketoiminta-alueella tehtiin useita investointipäätöksiä ja toteutettiin suuria projekteja ilmaston eteen. Vaskiluotoon suunniteltu lämpövarasto, Raahen Voiman poltinmuutos ja Kemin kaivokseen tuleva LNG-terminaali vähentävät merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

EPV Energia on kehittänyt uuden lämpöenergian varastointiratkaisun, joka tulee vähentämään kivihiilen käyttöä yli 30 %. Lämpöä varastoidaan Vaskiluodon voimalaitoksen alla olevaan vanhaan öljyvarastoluolastoon. Lämpövarasto tulee valmistuessaan olemaan Suomen suurin, sillä luolastoon varastoitava energiamäärä on 7 000–9 000 megawattituntia. Luolasto on 210 000 m3 ja se sijaitsee 30 metrin syvyydessä. Varasto valmistuu käyttöön vuonna 2020.

EPV Lämmön liiketoimintajohtaja Mats Söderlundin mukaan Vaskiluodon tuleva lämpövarasto tasaa kaukolämmön tuotantohuippuja ja mahdollistaa myös voimalaitoksen käyttöä nykyistä joustavammin.

– Tämä on siis tuotantoteknologia- ja polttoaineriippumaton ratkaisu, joka sopii mainiosti nykyiseen lämmöntuotantojärjestelmäämme. Lämpövarasto edistää myös merkittävästi EPV:n kokonaislämmöntuotannon siirtymistä uusiutuvien ja hiilineutraalien energialähteiden käyttöön, Söderlund lisää.

Uusi voimalaitostekniikka pienentää päästöjä Vaasassa ja Seinäjoella

Päivitetty ympäristösuojelulaki ja tiukentuneet päästörajoitukset vaativat investointeja Vaskiluodon Voiman ja Seinäjoen Voiman voimalaitoksilla. Vuoden 2019 aikana tehtiin investointipäätöksiä SNCR-laitteistoista, eli urearuiskutusjärjestelmistä, joilla hallitaan Seinäjoen ja Vaasan laitosten typenoksidipäästöjä. Lisäksi Seinäjoelle tehtiin suuri investointi rikkiä sitovaan kalkinsyöttöjärjestelmään.

Sekä Seinäjoella että Vaasassa muutettiin kattilan palamisilman vaiheistusta typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Typenoksidit muodostuvat tietyssä lämpötilassa, joten kattilan ja ilmojen säätämisellä päästöt saadaan laskemaan. Söderlundin mukaan tämä on yksi päästöjen alentamisen primäärikeinoista, ja se vähentää kemikaalien tarvetta ja ilmastorasitusta.

– Nämä toimenpiteet ovat laitosten elinikää ajatellen suuria, useiden miljoonien investointeja. Näillä toimenpiteillä pystytään ympäristöluvan mukaisesti hallitsemaan päästöjä asetettujen rajojen puitteissa, Söderlund kertoo.

Uusi tietoyhteys optimoi Seinäjoen kaukolämmöntuotantoa

EPV tiivisti Seinäjoen voimalaitoksen ja Seinäjoen Energian yhteistyötä rakentamalla tietoyhteyden, jolla kaukolämpökattiloiden tuotantoa voidaan ohjata myös voimalaitoksesta. Tuotannon ohjauksen tukipilariksi luotiin optimointijärjestelmä. Optimointijärjestelmän mukaan voimalaitosta ja kaukolämpötuotantoa ajetaan tulevaisuudessa siten, että kaikki energiamarkkinat saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti. Malli kertoo, milloin kaukolämpöä kannattaa tuottaa erilliskattiloilla ja käyttää voimalaitosta mahdollisimman paljon sähköntuotantoon. Se kertoo myös, milloin kaukolämpöverkkoon kannattaa ladata ylilämpöä, jotta pian voidaan vähentää laitoksen lämmöntuotantoa ja lisätä puolestaan sähköntuotantoa.

– Optimointimallin avulla pystymme entistä tarkemmin luomaan markkinoita vastaavan tuotantoprofiilin. Seinäjoella järjestelmä otettiin jo käyttöön, Vaasassa samantyyppinen projekti on työn alla ja tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2020 aikana, hän sanoo.

Vaasan voimalaitokselle sovittiin uudet omistusjärjestelyt

EPV Energia ja Pohjolan Voima omistavat tällä hetkellä Vaskiluodon Voiman Vaasan laitoksen tasaosuuksin. Yhtiöt sopivat kuitenkin omistuksen uudelleenjärjestelyistä. Vuonna 2023 Vaasan laitoksen tuotantotoiminta ja henkilöstö siirtyvät liiketoimintajärjestelyiden myötä Vaasan Voima Oy:n nimiin. Vaasan Voima on EPV Energian perustama ja kokonaan omistama tytäryhtiö. Vaskiluodon voimalaitoksen toiminta jatkuu tällä hetkellä normaalisti järjestelyistä huolimatta.

Vaskiluodon voimalaitosalueen infraa muutettiin Wärtsilän työmaan tieltä

Vaskiluodon voimalaitoksen alueella tehtiin vuonna 2019 erittäin paljon muutoksia johtuen Wärtsilän Smart Technology Hubin työmaasta. Alueen infraa, kuten vesiliitäntöjä ja -liittymiä, viemäröintejä ja maanalaisia kaapelointeja ja liikenneinfraa muutettiin merkittävästi. Voimalaitosalue pieneni merkittävästi.

Tornion Voima panostaa maakaasujärjestelmään

Tornion Voima teki Kemin Outokummun kaivokselle kaksi investointipäätöstä kohti vähäpäästöisyyttä. Se rakennuttaa Kemin kaivokseen pienen LNG-terminaalin ja lisää lämmöntuotantokapasiteettia.

– Tätä varten Tornion Voima on ostanut Outokummulta kaksi 1,5 MW kattilaa ja tehnyt investointipäätöksen uudesta 4 MW kattilasta, Söderlund kertoo.

Kaikki kattilat muutetaan maakaasukäyttöön, ja LNG-terminaaliin rakennetaan 100 kuution LNG-säiliö. Kokonaisprojekti valmistuu syksyllä 2020.

– Projekti kuvaa hyvin Outokummun tahtoa tehdä yhteistyötä monella rintamalla samojen yhteistyöpartnereiden kanssa, Söderlund toteaa.

Raahen Voimassa tehtiin poltin- ja automaatiouudistus ja päätettiin vesilaitoksen modernisoinnista

EPV:n osakkuusyhtiö Raahen Voimaan tehtiin poltin- ja automaatiouudistus maakaasun polttamiseen siirtymistä varten. Vuoden 2019 päättyessä oli meneillään kattilan koeajot.

Raahen Voimassa tehtiin investointipäätös vesilaitoksen modernisoinnista. Vesilaitos tuottaa puhdistettua prosessivettä voimalaitokselle ja terästehtaalle. Uudistushanke kattaa saostuslaitoksen, -altaat ja -säiliöt sekä itse vesilaitosprosessilaitteiston.

– Vesilaitos on aiemmin ollut SSAB:n omistuksessa mutta projektin myötä uuden vesilaitoksen toteuttaja on Raahen Voima, Söderlund taustoittaa.

Tuotantovuoden 2019 aikana Raahen Voiman tuotantoa on jouduttu rajoittamaan masuunin välikorjauksesta sekä LNG-terminaalin teknisistä haasteista johtuen. LNG-terminaalin ongelmat johtuivat pääosin höyrystimien rikkoutumisesta.

Turvetuotantoalueille haetaan uusia käyttömahdollisuuksia

EPV Bioturpeen turvetuotanto onnistui vuonna 2019 hyvin. Ennätysvuoteen 2018 verrattuna vuoden 2019 tuotantomäärä oli noin 80 %. Sateeton kausi vähensi virtaamat lähes nollaan, ja siksi myös vesistöpäästöt olivat omilla alueilla minimissään.

EPV on tehnyt suoalueiden strategista myyntiä ja luopunut myös luvitetuista suoalueista. Söderlundin mukaan syynä on nykyisen turvealueomistuksen optimointi.

–Turvealueiden jälkikäyttömahdollisuudet on myös selvitetty ja huomioitu, ja jos strategisessa mielessä niille kaikille ei ole EPV:llä käyttöä, alueet on myyty tai ovat myytävissä. Myös turpeen käytön tulevaisuus energiantuotannossa on nyky-yhteiskunnassa kysymysmerkki, hän lisää.

Woodtracker on hyödyntänyt myös biomassan ulkomaan toimituksia

EPV on yhdessä viiden muun suomalaisen energiayhtiön kanssa perustanut Woodtracker Oy:n, jonka operatiivinen toiminta on käynnistynyt. Yhtiö on hankkinut biomassaa kansainvälisillä energiamarkkinoilla turvatakseen energiaraaka-aineiden määrän. Polttojakeiksi on hankittu muun muassa hyönteis- ja myrskytuhopuita sekä metsäpalopuita.

EPM Metsä Oy:n hankintamäärät ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla. Kuitupuun vaihto metsäteollisuuden sivutuotteisiin on ollut tärkeä kauppatapa.

– Tavoitteena on saada luotua vakiintunut kauppatapa, jossa annamme kuitupuuta metsäteollisuudelle, ja he antavat meille takaisin esimerkiksi purua tai kuorta, Söderlund kertoo.

 

EPV Energian sähkön hankinta

Vaskiluodon Voiman, Tornion Voiman ja Seinäjoen Voiman lämmöntuotanto yhteensä

Tornion Voiman ja Raahen Voiman sähköntuotanto