Hallituksen toimintakertomus 2019

EPV Energia Oy (EPV) on energian hankintaan erikoistunut omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö. Tavoitteena on toimittaa hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä omistajille ja varmistaa edullinen sähkönhankinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiön strateginen tavoite on, että energian hankinta on vähäpäästöistä ja samalla kilpailukykyistä. Energian hankinta tapahtuu pääosin omistettujen tuotanto-osuuksien ja oman tuotannon välityksellä. EPV:n vuonna 2019 hankkima sähkömäärä oli 4 343 (4 915) GWh. Se vastaa 5,0 (5,6) prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.

TILIKAUDEN TAPAHTUMAT

Toimintaympäristö

Pohjoismaissa sähkönkulutus vuonna 2019 oli alustavien tilastojen mukaan hieman edellistä vuotta matalampi eli 392 (399) TWh. Suomessa sähkönkulutus vuoden 2019 aikana oli 86,1 (87,5) TWh, joka on noin 1,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Teollisuuden osuus käytetystä sähköstä oli 46 prosenttia ja muun kulutuksen 54 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus laski viime vuonna 3,7 % muun sektorin sähkönkulutuksen kasvaessa 0,3 prosenttia. Häviöiden osuus sähkönkulutuksesta oli noin 3 prosenttia.

Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2019 tuonnilla 23,3 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 76,7 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä noin 25,6, ydinvoima 26,6, vesivoima 14,3 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 3,1 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 7,0 prosenttia. Uudempana tilastoituna sähköntuotantomuotona aurinkovoiman osuus oli 0,2 prosenttia. Sähköntuonti Ruotsista kasvoi ja Venäjältä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Sähkön nettovienti Viroon kasvoi noin 3,5 TWh:iin. Näiden muutosten seurauksena sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi 0,5 prosenttia edellisvuodesta ollen nyt 20,0 TWh.

Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot eli hydrologinen tase pysyi pitkänajan keskiarvotason alapuolella koko vuoden 2019. Vesivoimatuotantoon liittyvää vaihtelua kuvaa hyvin se, että hydrologinen balanssi oli vuoden aikana alimmillaan 15 TWh alle pitkänajan keskiarvotason ja korkeimmillaan keskiarvon tasolla. Varastot olivat vuoden 2019 alussa 15 TWh keskiarvotason alapuolella ja vuoden lopussa 3 TWh keskiarvotason alapuolella. Vuodenvaihteessa pohjoismaiset vesivarastot olivat yhteensä noin 79 TWh.

Suomen sähköntuotannon CO2 -päästöt olivat vuonna 2019 5,5 miljoonaa tonnia, joka on 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja samalla alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Hiilidioksidipäästöjen lasku selittyy lähinnä sähkön erillistuotannon puolittumisella. Myös yhteistuotannon puolella biopolttoaineiden osuus on kasvanut hieman. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 82-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 47 prosenttia sähköntuotannosta.  Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 51 prosenttia.

Tuotanto

EPV:n sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2019 ydinvoimalla 28,5 prosenttia, sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) 25,8, vesivoimalla 20,3 ja tuulivoimalla 17,4 prosenttia. Markkinasähkön osuus hankinnasta oli 8,0 prosenttia. Hiilen ja muun lauhdutusvoiman osuus EPV:n sähkönhankinnassa on nollaantunut.

EPV:n sähkönhankinnan CO2 -päästöt olivat vuonna 2019 0,66 miljoonaa tonnia, joka on 34 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. EPV:n tuotanto-osuuksilla tuotettu sähkö oli viime vuonna 82-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 47 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 74 prosenttia.

Omistusyhteysyritys Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon 1 ja 2 -ydinvoimalaitosten tuotantomäärä vuonna 2019 oli yhteensä 14 751 (14 089) GWh, joka on yhteissummana yhtiön historian toiseksi korkein. Olkiluoto 1:n tuotantomäärä vuonna 2019 oli historiansa suurin ja Olkiluoto 2:lla historian 7. suurin. Laitosten vuosihuollot sujuivat suunnitellusti ja vuoden aikana laitoksilla ei ollut merkittäviä tuotantoa haittaavia häiriöitä. EPV:n suora omistusosuus Teollisuuden Voimassa on 6,6 prosenttia ja sähköenergiaa hankittiin omistusosuutta vastaavasti 965 (969) GWh. Hankinta vuodelta 2018 sisältää myös Meri-Porin lauhdetuotanto-osuuden, jonka omistus päättyi vuoden 2018 lopussa.

​TVO:lta joulukuussa 2019 saadun ja laitostoimittajan ilmoittaman uuden aikataulun mukaan Olkiluoto 3 -laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.

EPV Tuulivoima Oy (100 %) on keskittynyt tuulivoimapuistojen rakentamiseen ja tuulisähkön tuotantoon Pohjanmaan rannikkoalueella sekä sisämaassa. EPV Tuulivoiman toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat Vaasan Torkkolassa (16 turbiinia), Ilmajoen Santavuorella (17 kpl), Kristiinankaupungin Metsälässä (34 kpl) sekä Teuvan Paskoonharjulla (2 kpl). Yhtiö on tehnyt investointipäätöksen tuulivoimapuiston Paskoonharju 2 (21 kpl) rakentamisesta Teuvalle. Lisäksi EPV Tuulivoimalla on hallussaan rakentamattomia lainvoimaisia rakennuslupia uusille voimaloille. EPV Tuulivoima Oy:n sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2019 oli yhteensä 678 (642) GWh.

Osakkuusyhtiö (50 %) Rapid Power Oy:n toimittama sähkömäärä Norjassa sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta oli pitkän aikavälin keskiarvoa pienempi. Vuoden 2019 sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 512 (707) GWh.  Rapid Power Oy:n vesivoimatuotanto Norjassa on perustunut 15-vuotiseen leasing-sopimukseen Ranan vesivoimalaitoksesta. Leasing-sopimus päättyi vuoden 2019 lopussa.

Omistusyhteysyritys Pohjolan Voima Oyj on omakustannusperiaatteella toimiva sähkönhankintayhtiö, joka toimittaa omakustanteista sähköä omistajilleen. EPV:n omistusosuus Pohjolan Voimassa on 5,5 (5,5) prosenttia ja osakkuuden perusteella sähköä hankittiin yhteensä 434 (476) GWh.

Tytäryhtiö Seinäjoen Voima Oy (100 %) perustettiin 24.1.2018 ja liiketoiminta alkoi 1.3.2018. Yhtiön Seinäjoen voimalaitoksen sähköntuotanto vuonna 2019 oli 431 (595) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 425 (285) GWh. Seinäjoen voimalaitoksen vuosihuollossa tehtiin normaalien tarkastus- ja kunnossapitotöiden lisäksi voimalaitoskattilan yläilmakanaviston muutosten valmistelutöitä sekä uusittiin kalkinsyöttöjärjestelmä tulevia ympäristövaatimuksia ennakoiden.

Osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voima Oy:n (50 %) Vaskiluoto 2-voimalaitoksen vuoden 2019 sähkön tuotanto oli 679 (1 010) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 422 (421) GWh. EPV hankki omistuksensa perusteella sähköenergiaa yhteensä 311 (477) GWh. Vertailuluvuissa ei ole mukana Seinäjoen voimalaitoksen luvut tammi-helmikuun 2018 osalta, sillä laitos myytiin Seinäjoen Voima Oy:lle 1.3.2018. Vaasan voimalaitoksen vuosihuollossa tehtiin normaalien tarkastus- ja kunnossapitotöiden lisäksi voimalaitoskattilan yläilmakanaviston muutoksia tulevaisuuden kiristyviä typenoksidien päästörajoja ennakoiden.

Voimapiha Oy (17 %) tuottaa vesivoimalla sähköä Ruotsissa. Voimapiha omistaa täysin omistamansa tytäryhtiön Voimapiha AB:n kautta 25,7 prosenttia Kraftgården Ab:n osakekannasta. Kraftgårdenin omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsin merkittävimpiin vesivoimavarantoihin kuuluvassa Indalsälven-joessa ja yhtiöllä on noin 161 MW tuotantotehoa, joka vastaa noin 862 GWh keskimääräistä vuosituotantoa.  Voimapihan toimittama sähkömäärä oli vuonna 2019 pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Kuudennen kokonaisen toimintavuotensa aikana Voimapiha Oy toimitti EPV:lle Ruotsissa tuotettua vesivoimasähköä yhteensä 283 (229) GWh.  Ruotsin vesivoimalaitosten kiinteistöveroa on laskettu portaittain vuosien 2017-2020 aikana. Tämä on ollut positiivinen asia ruotsalaisille vesivoimatuottajille, koska kiinteistövero on vesivoimatuotannossa merkittävä kustannuserä.

Tornion Voima Oy on EPV:n tytäryhtiö (100 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Tornion terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä kaukolämpöä ja prosessihöyryä Tornion terästehtaalle ja kaukolämpöä Tornion Energia Oy:lle. Sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 172 (167) GWh.

Raahen Voima Oy on EPV:n osakkuusyhtiö (25 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Raahen terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä Raahen terästehtaalle sekä kaukolämpöä Raahen Energia Oy:lle. Yhtiön toiminta on vakiintunut ja vastannut odotuksia. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2019 oli yhteensä 129 (160) GWh, joka tuotantomääränä on lähihistorian pienin.

Rajakiiri Oy:n (65,1 %) Torniossa sijaitsevan tuulivoimapuiston tuotantovuosi oli tuotantomäärältään historiansa korkein ja hieman edellisvuotta korkeampi. Yhtiön koko sähköntuotanto oli yhteensä 126 (126) GWh, josta sähköntoimitus EPV:lle oli 78 (79) GWh.

Suomen Merituuli Oy on yhteisyritys, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa merituulivoimaloita Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle. Yhtiöllä on merituulivoimaan tähtääviä kehityshankkeita Inkoon ja Kristiinankaupungin alueilla.  EPV:n omistusosuus yhtiössä on 50 %.

Vaasan Voima Oy (100 %) perustettiin vuonna 2019. Yhtiö rakentaa parhaillaan Vaasan Vaskiluotoon maanalaista energiavarastoa, jonka lataus- ja purkuteho on n. 100 megawattia ja varastoitava energiamäärä 7 000-9 000 megawattituntia. Investointiprojektin kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa ja se valmistuu keväällä 2020. Vaskiluodon tuleva lämpövarasto tasaa kaukolämmön kulutushuippuja ja mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen.

Alueverkkoyhtiö

EPV:n verkkoliiketoiminnan keskittämisen seurauksena EPV:n omistuksessa olleet voimajohdot, sähköasemat ja muu verkko-omaisuus siirrettiin 1.1.2019 nettoapporttina EPV Tuotantoverkot Oy:lle. Samassa yhteydessä EPV Alueverkko Oy sulautui EPV Tuotantoverkkoon 1.1.2019. EPV Tuotantoverkot Oy jatkoi liiketoimintaa EPV Alueverkko Oy nimisenä yhtiönä. Tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy (100 %) harjoittaa sähkönsiirto- ja verkkoliiketoimintaa Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Torniossa, Kokkolassa sekä Iijoella pääosin omistamallaan voimansiirtoverkolla. EPA:n siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli toimintavuoden aikana 5 391 (7 206) GWh. Toimitetun sähköenergian määrän lasku johtuu merkittävän sähkönsiirtoyhteyden Sellee – Röyttä siirtymisestä pois EPA:n verkkoliiketoiminnasta vuoden 2019 helmikuusta alkaen. Yhtiön verkkoon vastaanotettiin tuotantolaitoksilta sähköenergiaa 2 913 (3 274) GWh siirrettäväksi kulutukseen ja kantaverkkoon. Uusia verkkohankkeita valmistui vuoden aikana useita ja verkkoon liitettiin kaksi uutta asiakasta. Edellä olevat vuoden 2018 siirtomäärät on muutettu vertailukelpoisiksi.

Kulunut vuosi oli Energiaviraston (EV) verkkoliiketoiminnan 4. valvontajakson (2016 – 2019) viimeinen vuosi. Kuluneen toimintavuoden osalta sallittu tuotto on alustavan laskelman mukaan hieman ylituoton puolella. Kuitenkin edellisen ja nyt päättyneen valvontajakson yhteenlaskettu kumulatiivinen tuotto jää alustavan laskelman mukaan alituoton puolelle.

Muut yhtiöt

EPV Tase Oy:n (100 %) tehtävänä on tuottaa energiatasehallintaan liittyviä palveluja EPV:n osakkaille ja EPV:n omistamille tai osaomisteisille energiantuotantoyhtiöille. Yhtiön tilikauden toiminta on vastannut odotuksia ja liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla. 

Suomen Energiavarat Oy (SEV) on perustettu erityistä tarkoitusta varten. Sen tavoitteena on Vapo Oy:n osakkeenomistajana kehittää Vapon toimintaa strategisena päämääränä omistaja-arvon kasvattaminen sekä Vapon resurssien kohdistaminen kotimaisten polttoaineiden tuotantoon ja turpeen uusien käyttömahdollisuuksien kehittämiseen. EPV omistaa SEV:in kaikki A-osakkeet ja 3,9 % B-osakkeista.

EPV Bioturve Oy:n (100 %) toiminnan pääpainopiste on turvetuotannossa ja bioenergialiiketoiminnassa. Kuluneen kesän ja syksyn suotuisten olosuhteiden ansiosta turvetuotanto onnistui hyvin. Myös bioenergiatoimitukset toteutuivat suunnitellusti. Ympäristöturveliiketoiminnassa vuokratuilta ja ostosopimusten mukaisilta alueilta tuotettiin mm. ympäristö- ja kuiviketurvetta yli 110 000 m3.

EPV Teollisuusverkot Oy (90 %) omistaa Tornion Röyttässä 110 kV suurjännitejohtoja ja harjoittaa niillä siirtoliiketoimintaa.

Tytäryhtiö Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy harjoittaa teollisuus-, toimisto- ja varastotilojen vuokrausta. Tilat sijaitsevat voimantuotannon vara-alueeksi luokitellulla alueella.

Manga LNG Oy (5 %) perustettiin vuonna 2013. Yhtiön tavoitteena on toimittaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyisesti nesteytettyä maakaasua osakkailleen. Yhtiön varsinainen toiminta alkoi syyskuussa 2019. 

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA TULOS

EPV Energia -konsernin liikevaihto oli 343,4 (362,3) miljoonaa euroa. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 240,8 (267,6) miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan 102,7 (94,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon aleneminen johtuu tuotantokapasiteetin edeltävää vuotta alhaisemmista tuotantomääristä sekä osittain kertaluonteisista laskutuseristä.

Konsernin liiketulos oli voitollinen 25,3 (2,7) miljoonaa euroa. Edellisvuotta parempi tulos on seurausta kohonneista tuulivoiman syöttötariffituloista sekä kertaluonteisista pysyvien vastaavien luovutusvoitoista. Tilikauden nettorahoituskulut olivat 5,2 (6,2) miljoonaa euroa. Konserni­tilinpäätöksen mukainen tilikauden tulos oli 15,8 (-3,7) miljoonaa euroa.

EPV Energia Oy toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Konsernin taseen loppusumma kasvoi 836,4 (827,5) miljoonaan euroon. Pitkäaikainen vieras pääoma oli 299,9 (356,7) miljoonaa euroa ja lyhytaikainen 137,2 (99,8) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 45,3 (42,8) %, joka on yhtiön asettaman tavoitetason mukainen.

Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Likvidejä varoja ja sijoituksia oli vuoden lopussa yhteensä 68,9 (79,5) miljoonaa euroa. Likvidien varojen vähennys johtuu pääasiallisesti tilikauden aikana vapaan oman pääoman rahastosta jaetuista varoista. Käyttämättömiä valmiusluottoja oli vuoden lopussa 80 miljoonan euron arvosta.

Konsernin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 21,3 (41,2) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 41,1 (48,6) miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin nostamalla pitkäaikaisia lainoja 19,2 miljoonaa euroa ja osakeanneilla 10,0 miljoonaa euroa.

Korkoriskiltä on suojauduttu koronvaihtosopimuksin. Johdannaisten osalta on lisätietoa liitetiedoissa.

OSAKKAAT, YHTIÖKOKOUS JA HALLITUS

Osakkaat

Osakkaiden omistusosuudet vuoden 2019 lopussa olivat seuraavat:

 2019 (%)2018 (%)
Alajärven Sähkö Oy1,411,41
Cumel Oy0,320,32
Helen Oy6,216,21
Imatran Seudun Sähkö Oy0,360,36
Jylhän Sähköosuuskunta4,084,08
JärviS-Energia Oy *1,691,69
Kaakon Energia Oy0,380,38
KSS Energia Oy0,660,66
Kymppivoima Oy8,928,92
Lahti Energia Oy8,878,87
Lehtimäen Sähkö Oy0,570,57
Oulun Energia Oy2,132,13
Outokumpu Oyj1,391,39
Oy Perhonjoki Ab1,771,77
Rauman Energia Oy0,930,93
Seinäjoen Energia Oy10,6510,65
Vaasan Sähkö Oy40,3140,31
Vantaan Energia Oy8,348,34
Vimpelin Voima Oy 0,470,47
Äänekosken Energia Oy0,520,52
Yhteensä100,00100,00

* Järviseudun Sähkövoiman Kuntayhtymä on siirtänyt osakeomistuksensa tytäryhtiölle JärviS-Energia Oy:lle 31.12.2019.

Yhtiökokoukset

Vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2019. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat, hallituksen ehdotus Vaskiluodon Voima Oy:tä ja eräitä muita omaisuuseriä koskeviksi järjestelyiksi, hallituksen ehdotus E2-sarjan sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston jakamisesta, hallituksen ehdotus P1- ja P2-sarjan sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston jakamisesta, hallituksen ehdotus W2-osakesarjan osakkeiden muuntamiseksi osin W7-sarjan osakkeiksi ja yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi sekä hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen selvennyksiksi.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 14.11.2019 päätettiin hyväksyä osakepääoman korotus ja W7-sarjan osakkeiden suunnattu osakeanti hallituksen esityksen mukaisesti.

Hallitus

Hallitukseen kuuluivat vuonna 2019 yhtiökokouksen valitsemina varsinaisina jäseninä Olli Arola, Stefan Damlin, Marko Haapala, Vesa Hätilä, Miapetra Kumpula-Natri, Pekka Manninen, Mikko Rajala, Anders Renvall, Joakim Strand ja Markku Vartia.

Hallituksen varajäsenet olivat Ahti Källi, Roger Holm, Kari Roos, Jukka Ylitalo ja Hans-Alexander Öst.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Miapetra Kumpula-Natri ja varapuheenjohtajana Anders Renvall.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajana toimi DI Rami Vuola.

Tilintarkastajat

Yhtiökokouksessa valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi Tatu Huhtala, KHT ja tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Rytilahti sekä varatilintarkastajiksi KHT Anders Svennas ja KHT Kristian Berg.

HENKILÖSTÖ

Henkilökunnan keskeisiä tehtäviä ovat energianhankinta sekä voimalaitos- ja verkkoliiketoiminnan omaisuuden tehokas hallinnointi. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yhtiön osakkaille ohjaamalla omistuksia sekä valvoa niihin liittyviä toimintakokonaisuuksia.

EPV Energia -konsernin henkilöstön osaamisen ylläpitäminen on keskeisessä roolissa, jotta liiketoiminnan jatkuva kehittäminen on mahdollista. Kehitystoimenpiteitä on kohdistettu osaamisen kehittämiseen, esimiesten valmentamiseen ja lisäksi yhtiö on tukenut työtekijöitä huolehtimaan omaehtoisesti terveydestään. Henkilökunnalta kerätään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Yhtiö pyrkii ylläpitämään henkistä ja fyysistä toimintakykyä ja siten edistää työssä jaksamista.

Konsernin henkilökunnan lukumäärä oli vuoden aikana keskimäärin 106 (101) henkilöä.  Vuoden 2019 lopussa EPV Energian palveluksessa oli 52 (51) henkilöä, EPV Alueverkon palveluksessa 4 (3), Tornion Voima Oy:n palveluksessa 22 (21) ja Seinäjoen Voima Oy:n 28 (27) henkilöä. Koko konsernin henkilöstöstä vuoden 2019 lopussa oli ylempiä toimihenkilöitä yhteensä 45 ja toimihenkilöitä 35 ja työntekijöitä yhteensä 26.

KÄYNNISSÄ OLEVAT OIKEUSPROSESSIT

Yhtiöllä ei ole tiedossa voimassa olevia oikeusprosesseja.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiöllä ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa.

ARVIO RISKEISTÄ

EPV:n liiketoiminnot altistuvat useille taloudellisille, strategisille, energiapolitiikkaan ja -sääntelyyn liittyville riskeille. Lisäksi toimintaan liittyy normaalit yritystalouden ja operatiivisen toiminnan riskit. Liiketoiminnan kannattavuuden kannalta keskeisin vaikuttava tekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinnan kehitys, johon pääasiallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineiden ja CO2-päästöokeuksien hinnat sekä hydrologinen tilanne.

Energiasektori on vahvasti säännelty toimiala. Muutokset sääntelyssä ja verotuksessa heijastavat usein vallitsevaa poliittista ilmapiiriä ja ne myös saattavat muuttaa eri tuotantotapojen suhteellista kannattavuutta. Poliittisuudesta johtuen nämä muutokset ovat osin hankalasti ennakoitavissa ja saattavat siten lisätä riskejä yksittäisissä tuotantomuodoissa. EPV ylläpitää monipuolista tuotantorakennetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön hankkima energia on tuotettu useilla eri tavoilla ja että yksittäisen tuotantomuodon osuutta ei kasvateta liian suureksi. Tämän lisäksi EPV on varautunut toimintaympäristön muutoksiin aktiivisella strategiatyöllä. Strategian pohjalta pyritään varmistamaan oikeat ja oikea-aikaiset investointipäätökset.

Yhtiöllä ei ole tiedossa muita liiketoimintaan liittyviä poikkeavia riskejä.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

 EPV on jatkanut panostamistaan tutkimus- ja kehitystoimintaan sähköntuotannon eri osa-alueilla. Tärkeimpiä tutkimuksen osa-alueita ovat uusiutuvaan energiaan liittyvät hankemahdollisuudet koskien aurinkoenergialla tuotettua sähköä teollisessa mittakaavassa. Lisäksi on kartoitettu akkuteknologian soveltamista muuttuvassa pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Sähkönhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Helmikuun 2020 alkupuolella Pohjoismaiden hydrologiset vesivarastot olivat pari kuukautta kestäneen vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimän ja sateisen ajanjakson jälkeen noin 14 TWh yli pitkän ajan keskiarvotason ja 29 TWh yli vuoden 2019 vastaavan ajankohdan. Päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2020 oli noin 24 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön keskihinta johdannaismarkkinoilla loppuvuodelle 2020 oli noin 17 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2021 noin 27 euroa megawattitunnilta. Suomen aluehinta oli vastaavasti 34 ja 36 euroa megawattitunnilta.

Vaskiluodon Voima Oy:n omistajat EPV Energia Oy ja Pohjolan Voima Oyj ovat solmineet sopimuksen, jossa sitoudutaan myymään Vaskiluodon Voima Oy:n liiketoiminta EPV Energian omistamalle yhtiölle, joka vastaa liiketoiminnasta 1.1.2023 alkaen.

Toimivien sähkömarkkinoiden edellytys on, että sähkötehon riittävyys kyetään turvaamaan myös normaalista poikkeavissa tilanteissa. Tällaisia poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi mittavat tuotannon tai siirtoyhteyksien häiriötilanteet tai pitkään kestävä pakkaskausi. Suomen kapasiteettitilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana ja sen oletetaan edelleen heikkenevän, kun lauhdelaitosten lisäksi lopettamisuhan alla on merkittävä määrä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia. On jokseenkin selvää, että lähivuosina tilanteeseen ei kyetä merkittävästi vaikuttamaan uusia voimalaitoksia tai siirtoyhteyksiä rakentamalla. Tämän vuoden alussa oli merkkejä siitä, että teho- ja säätöongelmat alkavat konkretisoitua. Olisikin Suomen etu, että meillä lainsäädännöllä varmistettaisiin riittävän suuren säädettävissä olevan tuotannon säilyminen maassa.

Siirryttäessä kohti hiilidioksidineutraalia tuotantoa on nähtävissä, että se muuttaa koko energiajärjestelmää ja erityisesti sähköjärjestelmää. Uusien sähkön tuotantomuotojen myötä koko järjestelmän hallittavuus vaikeutuu ja uusia teknologioita ja ratkaisuja tarvitaan. Nämä taas lisäävät alan toimijoiden määrää ja muuttavat nykyisiä markkina-asemia. Sähkömarkkinat mukautuvat uuteen tilanteeseen ja integroivat uudet markkinatoimijat ja tuotteet osaksi markkinaa oli sitten kyse sähköautoista, kulutuksen kysyntäjoustoista, energiavarastoista tai hajautetusta tuotannosta. Tämän kehityssuunnan valossa on lisäksi nähtävissä, että Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on muuttumassa.

Joulukuussa Euroopan komissio antoi tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmasta. Se on aloite, jonka tavoitteena on EU:n ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tämän Green Deal -ohjelman puitteissa odotetaan käynnistyvän jopa 50 ohjelmaan liittyvää hanketta seuraavan kahden vuoden aikana. Green Deal -ohjelman tavoitteet eivät liity vain ilmastoon, vaan se koskee myös kaikkia EU:n muita politiikan alueita ja sektoreita. Ohjelman odotetaan luovan Euroopalle laajaa kasvua. Käytännössä kaikki energia- ja ilmastotavoitteet arvioidaan uudelleen osana Green Deal -ohjelmaa. Uudelleen arvioinnin seurauksena sääntely ja siihen liittyvät riskit saattavat muuttua.

Joulukuussa Euroopan neuvosto ja parlamentti pääsivät sopimukseen kestävän rahoituksen taksonomiaa koskevasta asetuksesta. Se luo yhtenäisen luokittelujärjestelmän investoinnille, joita voidaan pitää kestävinä. Asetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida taksonomian vaikutuksia tuleviin investointeihin.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 277 302 520,55 euroa, josta tilikauden tulos on 2 608 268,97 €. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.