EPV Voiman liiketoiminta-alueen sähköntuotantovuosi 2019 oli hyvä. Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosten sähköntuotanto oli huipussaan ja saavutti historiallisen 500 terawatin tuotannon rajan. Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyi jälleen. Vesivoimassa yllettiin keskimääräisiin tuotantolukemiin. Mangan LNG-tuontiterminaali otettiin kaupalliseen käyttöön syksyllä 2019.

EPV:n omistusyhteysyrityksen Teollisuuden Voiman (TVO) ydinvoimatuotannossa yllettiin ennätyslukemiin. Olkiluoto 1 -laitoksessa oli historian paras tuotantovuosi, ja yhdessä Olkiluoto 2:n kanssa tuotantovuosi oli toiseksi paras kautta aikain. Laitoksia voitiin ajaa täydellä teholla ilman suurempia häiriöitä.

– Ennätyksellinen tuotanto on TVO:n ydinvoimalaitosten suunnitelmallisen eliniän hallinnan, ennakoivan kunnossapitostrategian ja tarkasti suunnitellun vuosihuollon ansiota, EPV Voiman liiketoiminta-alueen johtaja Niko Paaso kertoo.

Olkiluoto 1 ja 2 vuosihuollot kestivät 6 viikkoa ja valmistuivat kesäkuussa 2019. Olkiluoto 2:ssa tehtiin suuremmat huoltotyöt, jotka aiheuttivat hieman pidemmän seisokin. Näihin kuuluivat:

• polttoaineen vaihto
• hyvin onnistunut primääripiirin painekoe
• reaktoriveden puhdistusjärjestelmän lämmönvaihtimen uusinta
• 400 kV kytkinlaitoksen uusinta

Ydinvoiman kannatus historiallisen korkealla

Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa saavutettiin historiallinen 500 tuotetun terawattitunnin virstanpylväs. Tämä on valtava määrä hiilidioksiditonta sähköä. Jos vastaava määrä sähköä olisi tuotettu ydinvoiman sijaan kivihiilellä olisi siitä syntynyt noin 400 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt. Vertailun vuoksi koko Suomen vuoden 2019 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,5 miljoonaa tonnia. Paason mukaan Energiateollisuuden teettämän kyselyn perusteella ydinvoiman kannatus on kasvanut merkittävästi. Yksi merkittävä syy ydinvoiman kannatuksen kasvulle on oletettavasti kasvanut ilmastohuoli.

Energiateollisuus ry teki huhtikuussa 2019 energian eri tuotantomuotojen kannatuskyselyn. Tulosten mukaan ydinvoiman kannatus oli ennätyksellisen korkealla. Lähes puolet, 49 % vastanneista, suhtautui ydinvoimaan positiivisesti, ja vain 15 % suhtautui negatiivisesti. Kannatus oli mittaushistorian korkeimpia.

Olkiluoto 3 aikataulu päivitettiin kahdesti

Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitoksen aikataulua on päivitetty. Laitostoimittajan uusimman aikatauluarvion mukaan:

• polttoaine ladataan reaktoriin kesäkuussa 2020
• voimalaitos kytketään valtakunnan verkkoon marraskuussa 2020
• säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021

Ydinvoimalaitoksen viivästyminen on harmillista, mutta tärkeintä on saada käyttöön moderni ja turvallinen laitos.

Posivan kapselointilaitoksen peruskivi muurattiin

Posiva on ydinjätehuollon asiantuntija, joka huolehtii omistajiensa, Teollisuuden Voiman ja Fortumin, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen.

Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke saavutti merkittävän välietapin, kun yhtiön hallitus päätti toteuttaa kapselointilaitoksen ja maanalaisen loppusijoituslaitoksen. Kapselointilaitoksen peruskivi muurattiin syyskuussa 2019. Loppusijoituksen valmistelua on tehty suunnitelmallisesti jo lähes 40 vuotta.

Vesivoiman tuotantomäärä 2019 vastasi historiallista keskiarvoa

EPV Energialla on vesivoimaosuuksia Suomessa PVO-Vesivoiman, Ruotsissa Voimapihan ja Norjassa Rapid Powerin kautta. PVO:n ja Voimapihan vesivoiman tuotantomäärä vastasi historiallista keskiarvoa.

– Voimapihan vesivoimalaitoksissa tehtiin laajoja kunnossapitotöitä, jotka aiheuttivat laitokselle hieman epäkäytettävyyttä. Vuoden loppuun mennessä kaikki koneet olivat kuitenkin jo käytössä, Paaso kertoo.

Rapid Powerin tuotanto toteutui keskimääräistä pienempänä. Rapid Powerin vesivoimatuotanto Norjassa on perustunut 15-vuotiseen leasing-sopimukseen Ranan vesivoimalaitoksesta. Leasing-sopimus päättyi vuoden 2019 loppuun. Vuoden aikana valmistauduttiin sopimuksen loppumiseen.

Paason mukaan sähköntuottajilla on huoli sähköjärjestelmän joustosta tuulivoiman rakentamisen kasvaessa ja säätökykyisen lauhdetuotantokapasiteetin poistuessa markkinoilta.

– Vesivoima on tähän haasteeseen erinomainen päästötön ratkaisu ja sen merkitys sähköjärjestelmän kannalta on kasvanut entisestään.

Säädettävän kapasiteetin puutteeseen etsitään ratkaisuja

Energiamarkkinoiden säädettävän kapasiteetin osalta asiat eivät merkittävästi muuttuneet tai kehittyneet.  Markkinoille ei ole tullut mitään yksittäistä ratkaisua ongelmaan. Uusia säätökykyyn kykeneviä sähköntuotantotapoja, energian varastointitapoja sekä kulutuksen joustomahdollisuuksia kehitetään ja niiden muotoja haetaan edelleen.

– Etsimme ja tutkimme jatkuvasti säädettävän sähköntuotannon lisäämisen vaihtoehtoja. Ratkaisuja tarvitaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin jouston lisäämiseksi. Haemme myös eri tapoja, miten nykyisiä laitoksiamme saisi kehitettyä joustavammiksi, Niko Paaso sanoo.